Sähködynamon keksintö toi valon kaduille ja koteihin

Michael Faraday syntyi 1791 köyhään seppäperheeseen ja jätti koulun 14-vuotiaana. Hän sitoi kirjoja ja luki niitä ahnaasti. Vuonna 1813 hän pääsi Humphrey Davyn apulaiseksi Royal Institutioniin, ja lopulta hänestä tuli yksi kaikkien aikojen merkittävimmistä kokeellisista fyysikoista. Faraday ei keksinyt sähköä, mutta hän opetti ihmiskunnan tuottamaan sitä hallitusti ja suurina määrinä. Hänen dynmonsa oli vaatimaton laite, mutta se oli ensimmäinen askel kohti sähköistettyä maailmaa.

Dynamo 1831: kuparilevy ja hevosenkenkämagneetti

Faraday huomasi, että liikkuva johdin magneettikentässä synnyttää sähkövirran. Hän rakensi yksinkertaisen laitteen: kuparilevy pyöri kahden voimakkaan hevosenkenkämagneetin välissä, ja levyyn kiinnitetyt johdot tuottivat jatkuvaa tasasähköä. Virta oli heikko – vain muutamia voltteja – mutta periaate oli todistettu. Faraday oli keksinyt sähkömagneettisen induktion ja samalla ensimmäisen toimivan sähkögeneraattorin. Löytö julkaistiin lokakuussa 1831, ja se muutti kaiken.

Faradayn dynamo oli aluksi lelu. Seuraavien vuosikymmenten aikana insinöörit (Hippolyte Pixii, Werner von Siemens, Zénobe Gramme) kehittivät siitä käytännöllisen generaattorin. Vuonna 1881 Pariisin maailmannäyttelyssä Gramme-dynamo valaisi 250 metriä katua. Vuotta myöhemmin Lontoossa Holborn Viaductilla toimi maailman ensimmäinen hiilivoimalla pyörivä sähköasema. New Yorkin Pearl Street Station 1882 ja Berliinin Markgrafenstrassen voimala seurasivat nopeasti. 1900-luvun alkuun mennessä kokonaiset kaupungit olivat sähköverkossa, ja vesivoimalat Niagara Fallsin ja muualla alkoivat tuottaa sähköä teollisuudelle ja kodeille.

Tie vaatimattomasta laitteesta kaupunkien valoihin

Faraday teki löytönsä ilman muodollista korkeakoulutusta. Hän kieltäytyi aatelisarvosta ja rahan tienaamisesta patenteilla. Kun kuningatar Victoria tarjosi hänelle hautapaikkaa Westminster Abbeyssä, hän toivoi vain vaatimattoman paikan. Silti Albert Einstein piti työhuoneessaan kolmea kuvaa: Newton, Maxwell ja Faraday. Ilman Faradayn induktioperiaatetta ei olisi sähkömoottoreita, muuntajia eikä nykyistä sähköverkkoa.

Michael Faradayn tarina on paras mahdollinen muistutus siitä, että suuret löydöt eivät vaadi varakasta taustaa tai arvovaltaa – ne vaativat uteliaisuutta, ahkeruutta ja kykyä nähdä asioiden taakse. Kun sytytämme valot tai käynnistämme laitteen, käytämme teknologiaa, jonka periaatteen hän osoitti ensimmäisenä kuparilevyllä ja magneetilla vuonna 1831. Faraday antoi maailmalle sähkön – ja samalla esimerkin siitä, että tiede voi nousta köyhästä työpajasta valaisemaan miljardeja koteja.