Amerikan itsenäisyysjulistus loi uuden demokratian mallin
Vuonna 1776 kolmentoista brittiläisen siirtokunnan edustajat Philadelphiassa katkaisevat siteet kuningas Yrjö III:een. Thomas Jeffersonin sanat “kaikki ihmiset on luotu tasa-arvoisiksi” kuulostivat vallankumouksellisilta ajassa, jossa kuninkaat hallitsivat jumalan armosta. Vaikka julistus jätettiin orjuuden ja naisten oikeudet huomiotta, se loi universaalin ihanteen vapaudesta ja kansan suvereeniudesta. Se inspiroi Ranskan vallankumousta, Latinalaisen Amerikan itsenäisyystaisteluja ja YK:n ihmisoikeuksien julistusta – ja elää yhä jokaisessa vapauden vaatimuksessa.
Neljäs heinäkuuta 1776 Philadelphiassa 56 miestä allekirjoitti asiakirjan, joka julisti 13 siirtokunnan itsenäiseksi Britanniasta. Thomas Jeffersonin kirjoittama teksti alkoi sanoilla, jotka kuulostivat vallankumouksellisilta: “Pidämme näitä totuuksia itsestään selvinä, että kaikki ihmiset on luotu tasa-arvoisiksi.” Se ei ollut vain irtautuminen kuninkaasta, vaan julistus siitä, että hallitus on olemassa palvellakseen kansaa, ei päinvastoin. Tämä ajatus levisi kuin tuli ja muutti maailmaa pysyvästi.
Radikaali ajatus aikana, jolloin kuninkaat olivat jumalan asettamia
1700-luvulla valta oli periytyvää ja jumalallista. Jefferson lainasi John Lockea ja muita valistusajattelijoita: ihmisellä on luovuttamattomat oikeudet elämään, vapauteen ja onnen tavoitteluun. Jos hallitus rikkoo näitä oikeuksia, kansalla on oikeus vaihtaa se. Julistus ei ollut vain sota Brittiä vastaan, vaan periaatejulistus, joka asetti ihmisen ja hänen oikeutensa vallan yläpuolelle.
Julistus oli ristiriitainen. Sen allekirjoittajista kolmasosa omisti orjia, ja “kaikki ihmiset” tarkoitti käytännössä valkoisia miehiä. Naiset, alkuperäisasukkaat ja orjat jäivät ulkopuolelle. Silti teksti oli niin voimakas, että siitä tuli ase myöhemmille sukupolville. Abolitionistit, naisten äänioikeusliike, Martin Luther King ja monet muut vetosivat siihen vaatien, että lupaukset on lunastettava kaikille.
Epätäydellinen asiakirja, täydellinen periaate
Ranskan vallankumous 1789 lainasi suoraan Amerikan julistusta. Latinalaisen Amerikan itsenäisyystaistelijat Simón Bolívar etunenässä käänsivät sen espanjaksi. 1900-luvulla YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus 1948 ja lukemattomat itsenäisyysliikkeet Afrikassa ja Aasiassa ammensivat samasta lähteestä. Jeffersonin sanat antoivat kielen sorretuille kaikkialla.
Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus ei luonut täydellistä yhteiskuntaa, mutta se loi täydellisen ihanteen: hallitus on kansan palvelija, ja vapaus kuuluu kaikille syntymästä riippumatta. Se on edelleen elävä asiakirja, jota siteerataan oikeussaleissa, mielenosoituksissa ja itsenäisyysjulistuksissa ympäri maailmaa. Kun puhumme ihmisoikeuksista tai demokratiasta, puhumme yhä Jeffersonin ja hänen aikalaisensa aloittamaa keskustelua – keskustelua, joka ei ole vielä päättynyt.
Lähteet
- •Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus (1776), alkuperäinen teksti National Archives
- •Maier, Pauline: American Scripture: Making the Declaration of Independence (1997)
- •Armitage, David: The Declaration of Independence: A Global History (2007)
- •Wikipedia: United States Declaration of Independence, Thomas Jefferson